Kirjoitukset ja syksy takana

Syksyn kirjoituksista on jo melko roimasti aikaa, mutta en ole aiemmin saanut aikaiseksi kirjoittaa tänne hieman tuntemuksia kirjoituksista sekä muusta niihin liittyvästä. Kirjoitin siis terveystiedon ja biologian nyt syksyllä ja vaikka "varmoja" tuloksia en ole vielä saanutkaan, kuten ei kukaan muukaan, niin itse olen tällä hetkellä melko tyytyväinen siihen kuinka terveystiedon kirjoitukset todennäköisesti menivät. Biologiaankin olen suht tyytyväinen, mutta hieman parempaa ehkä alunperin toivoin.. Ilmoittelen tarkemmin saamistani tuloksista marraskuussa, kun ne ovat varmoja. :)

Itse ajauduin kirjoitusten jälkeen luonnollisesti tilanteeseen, jossa kaikki halusivat tietää kuinka kirjoitukset olivat menneet tai millaisia tuloksia olin saanut oman opettajan mukaan. Joihinkin tuloksiin olin itse tyytyväinen, toisiin joku muu oli tyytyväinen ja joihinkin muut pettyneitä. Aloinkin miettimään sitä, kuinka paljon kirjoituksien jälkeen muiden mielipiteet vaikuttavat siihen, kuinka onnistuneina kirjoituksien tuloksia itse pitää?

Joiltain osin itse hyvänä tuloksena pidetty arvosana menettää mielestäni melko nopeasti hohtonsa, kun joku muu sanoo sen olevan ok arvosana, muttei se hyvä tai erinomainen. Vaikka totuus olisikin, että saatu arvosana ei ole se toivottu laudatur, voi se silti olla täysin hyvä - tai ainakin tarpeeksi hyvä - arvosanan saajalle. Melko helposti ajautuu tilanteeseen, jossa itse hyvänä pidetty arvosana ei enää riitäkään, kun kuulee tarpeeksi mielipiteitä. Kuka nyt enää vähättelyn jälkeen saamaansa arvosana arvostaisi?

Itse kuitenkin tein kirjoitusten jälkeen pian päätöksen, että en kuuntelisi muiden mielipiteitä siitä kuinka minun kirjoitukset olivat heidän mielestään menneet. Saman neuvon antaisin myös ensi keväänä tai myöhemmin kirjoittaville. Mielestäni jo ennen kirjoituksia omat tavoitteet kannatta asettaa sen mukaan kuinka hyvin tuntee osaavansa asiat tai kuinka paljon on valmis ahkeroiman omien tavoitteidensa eteen. Itse ainakin olen pysynyt tyytyväisenä omiin tuloksiini näiden takia, vaikka muiden kanta niihin on vaihdellutkin. :)

Onko kukaan muu törmännyt tälläisiin ongelmiin omalla kohdalla tai kaveripiirissä?

Wake me up when september ends..

Otsikkona oleva Green dayn biisi kuvaa hyvin tunnelmaa tällä hetkellä.. Oma kesälomani alkaa olla jo lopuillaan ja koulukin alkaa ensi tiistaina. Sen jälkeen saakin odotella vain syyskuuta ja kirjoituksia.. Itse kyllä odotan jo hieman koulun alkamista, vaikka tiedänkin että tästä vuodesta ei tule erityisen helppoa. Jo nyt lukujärjestyksiä katsoessa meinaa mennä sormi suuhun..

Katsoin tuossa kalenterista, että syksyn yo-kirjoitukset alkavat 10.9. äidinkielen kokeella. Itsellä on edessä ensimmäisenä terveystiedon yo-koe 19.9. ja biologian koe tasan viikkoa myöhemmin 26.9. Laitoin tähän postaukseen vielä nuo kaikki koepäivät, että ei varmasti unohdu!

pe 10.9 äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe

ma 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä

ke 19.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

pe 21.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ma 24.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe

ke 26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

pe 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

ma 1.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

ke 3.10. äidinkieli, saame

Itsellä on biologian ja terveystiedon lukeminen edistynyt hyvin ja olen jopa onnistunut pysymään aikataulussa! Biologian viimeisen kirjan eli Ympäristöekologian luen vielä loppuun tämän viikon aikana ja sitten alkaakin jo koulu. Tuntuu kyllä, että osa terveystiedon asioista on jo hieman unohtunut, sillä luin sen kirjat ensimmäisenä ja siitä on jo aikaa.

Oletteko te saaneet luettua hyvin tuleviin kirjoituksiin vai aiotteko turvautua viime hetken lukemiseen? :)

Terveystietoon perehtyminen

Yleensä kirjoituksiin lukiessa painotetaan, että tietoa kannattaa hankkia muualtakin kuin vain kurssien oppikirjoista. Hyviä paikkoja tiedon etsimiseen ovat esim. kirjastosta lainatut kirjat tai netissä olevat luotettavat sivustot. Itselläni oli jonkin verran aikaa perehtyä eri terveys-sivustoihin ja ajattelin kirjoittaa postauksen, jossa käsitellään ainakin paria omasta mielestäni hyvää sivustoa, joista voisi olla hyötyä kirjoituksiin lukiessa. Monilla sivustoilla käsitellään useita terveyteen liittyviä asioita, mutta valitsin kaikilta aina pari aihepiiriä ja kirjoitin sulkuihin, jos aiheeseen liittyen on ollut joskus YO-kysymys.

Weheartit

Joitakin hyviä sivustoja tukemaan terveystiedon lukemista:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=101&p_teos=tta

Sivusto jakautuu seuraaviin osiin

1. Ravitsemus ja liikunta
2. Rokotukset
3. Kansanterveys
4. Pitkäaikaissairaudet
5. Uni ja vireystila
6. Suunterveys
7. Muita aiheita

joista jokainen jakautuu vielä pienempiin osioihin.

Matkailijan terveysopas

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=107&p_teos=mat

Hyvää tietoa ulkomaille tarvittavista rokotuksista ja muista huomioitavista asioista

(Lomamatkailu terveysnäkökulmasta, yo-kysymys YO syksy 2008)

Punaisen ristin kattavat ohjeet ensiaputilanteissa

http://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet

(Kuvaile paleltuma- ja palovammoja sekä niiden ensiapua, YO kevät 2008)

(Kevään 2011 YO-kokeen jokeritehtävässä hukkumistapauksien estäminen ja veteen vajonneen ensiapu)

Tarkkaa tietoa laktoosi-intoleranssista sekä hypolaktasiasta, sivustolla linkki tiedostoon

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/maito_ja_ravitsemus/laktoosi_ja_laktoosi-intoleranssi.php

(Vertaile maitoallergiaa ja laktoosi-intoleranssia, YO syksy 2011)

Tietoa sydän- ja verisuonisairauksista, sekä niiden ehkäisystä

http://www.sydanliitto.fi/oikopolut

(Selvitä sepelvaltimojen ateroskleroosin synty ja seuraukset, YO kevät 2008)

Tietoa diabeteksesta, sen oireista ja hoidosta

http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/yleista_diabeteksesta

(Kuvaile tyypin 2 diabetesta, sen riskitekijöitä ja niiden syitä, YO kevät 2007)

(Mitä insuliiniresistenssi tarkoittaa, ja mitkä tekijät vaikuttavat sen syntyyn, YO kevät 2011)

Syöpäjärjestön sivusto, jolla tietoa eri syövistä, niiden oireista sekä hoidosta

http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/

(Kuvaile rintasyövän yleisyyttä ja riskitekijöitä sekä rintasyövän ehkäisyn ja varhaisen toteamisen mahdollisuuksia, jokeritehtävä YO kevät 2009)

Tietoa vegaaniruokavalioista

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Ravitsemus/Kasvisruoka/Vegaaniruokavalio

 (Kevään 2012 YO-kokeessa kysyttiin ravintoaineiden saannin turvaamisesta vegaaniksi ryhtyessä)

Tietoa potilaan oikeuksista

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet/terveydenhuolto

Kunnan järjestämät palvelut, erityisesti sosiaalipalvelut

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut

(Kuvaile työterveyshuollon tehtäviä ja palvelujen järjestämisen tapoja, YO kevät 2009)

Tupakoinnin haitat

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/tupakointi/tupakoinnin_terveyshaitat

(Alkoholi, tupakka ja raskaus, jokeritehtävä YO koe syksy 2009)

Alkoholin haitat

http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Alkoholi

(Alkoholi, tupakka ja raskaus, jokeritehtävä YO koe syksy 2009)

Terveystiedon lukemista

Aloitin lukemaan terveystiedon toista kirjaa nyt tiistaina ja tarkoitus on saada luettua se tämän viikon aikana, sekä samalla kerrata biologian ensimmäinen kirja loppuviikosta. Jotenkin tuntuu, että terveystiedon toinen kirja on huomattavasti helpompi ja nopeampi lukuisempaa kuin ensimmäinen. Sivujakin on kiitettävät 60 sivua vähemmän.

Sain eilen oikein innostuksen lukea kirjoituksiin ja kulutin sitten päivääni lukemalla terveystiedon ensimmäisen kirjan kokonaan läpi, lähinnä kertailumielessä. Lukiessa huomasi selvästi, että joistakin asioista oli jäänyt enemmän mieleen ja muisti yllättävän hyvin, mutta toisista taas ei niinkään. Pitääpä jossain välissä käydä kirja läpi siten, että merkitsee siihen itselle vaikeat kohdat.

Weheartit

Ajattelin tehdä myös tästä terveystiedon kirjasta muistiinpanot koneella, mutta en välttämättä ihan yhtä kattavia kuin edellisestä. Muutenkin huomasin, että kirjoissa käsitellään asioita hieman päällekkäin. Käyttämäni terveystiedon 1 kurssin kirja on vanha painos (Lukion dynamo 1) ja toisen kurssin kirja on uusi painos (Uusi lukion dynamo 2), mistä johtuen jotkut 1 kurssin asiat on siirretty 2 kurssin uuteen painokseen. Pääasiassa tuossa ensimmäisessä kirjassa oli melko kattavasti selitetty kaikki pääasiat ja nyt toisessa kirjassa syvennetään tietoja. Muistiinpanot voisikin tehdä vain täydentämällä ensimmäisen kurssin muistiinpanoja.

Terveystietoa lukiessa tulee välttämättä vastaan koko ajan erilaisten vitamiinien, kivennäisaineiden, ym. terveysvaikutuksia tai muuta pientä tietoa ja mieleen tuleekin useasti kysymys, että kuinka tarkasti näitäkin pitäisi lukea. Tuskin kukaan alkaa opettelemaan kaikkien vitamiinien tehtäviä. Katsoinkin kyllä, että kertauskirjassakin oli taulukot esim. vitamiineista ja niihin liittyvistä ”nippelitiedoista”. Vanhoja yo-kokeita selatessani huomasin, että yhtenä vuonna oli ollut yksi kokonainen kysymys D-vitamiinista.. Eli aika tarkasti saisi ainakin noista yleisimmistä tietää..

Yo-kirjoitukset lähestyvät - ei lukuintoa?

Aloin äsken miettiä sitä miten itse sain aloitettua kirjoituksiin lukemisen. Ajattelin kirjoittaa postauksen tästä aiheesta, sillä aihe on melko tärkeä ja oleellinen. Itselläni ei ollut vaikeuksia aloittaa kirjoituksiin lukemista, sillä biologian ja terveystiedon kurssien 8 kirjassa oli tarpeeksi syitä. Jos en aloittaisi lukemista, aika loppuisi kesken.

Toisinaan mieleeni hiipii kuitenkin ajatus siitä, miksi minulla on biologian kirja kädessä. On suorastaan kauheaa tajuta, että kirjoituksiin ei ole enää kuin pari kuukautta. Tämän ajatuksen ilmaantuessa haluaisi vain painua peiton alle, laittaa musiikit soimaan eikä ikinä nousta ylös. Tehdä mitä tahansa muuta kuin ajatella tuota lähestyvää tilannetta.

Weheartit

Tässä siis vinkkejä sinulle, joka et ole vielä aloittanut lukemista/yrität painaa kirjoitukset pois mielestä/et aio edes koskea koulukirjoihin tai sinulla on ongelmia lukemisen kanssa.

Ensinnäkin kaikki syksyllä kirjoittavat ovat jo (toivottavasti) ilmoittautuneet kirjoituksiin, joten tiedät varmasti mitä sinulla on edessä. Nyt pitäisi vain saada aivot vielä tajuamaan tämä tosiasia ja hyväksyä se, että jossain välissä on luettava. Parempi kuitenkin aloittaa aikaisin kuin liian myöhään, varsinkin ettei kesän jälkeen tarvi herätä siihen ajatukseen, että eipä tullut luettua yhtään kesällä.

Tämän jälkeen tarkista paljonko sinulla on luettavaa, siis kurssien kirjojen määrä ja mahdollisesti eri aineiden Abi-kirjat, esim. otavalta. Omasta mielestäni Abi-kirjat tiivistävät hyvin kaikkien kurssien asiat ja itse olen ainakin hankkinut biologiasta ja terveystiedosta kyseiset kirjat. Sen jälkeen laske paljonko sinulla on aikaa lukea, vaikka viikkoina ja jaa koko luku-urakka tälle ajalle esim. yksi kirja/kurssi viikossa. Muista kuitenkin huomioida mahdolliset työt, harrastukset ja vapaa-aika. Jokaiselle viikolle pitää jättää vapaapäivä/päiviä riippuen lukumäärästä. Itse pidän joka viikko noin yhden vapaapäivän.

Weheartit

Seuraavaksi tulee yksi vaikeista vaiheista eli siihen kirjaan tarttuminen! Päätä mitä ainetta (jos kirjoitat useita) aiot lukea ensimmäiseksi ja ota kirja käteen. Kannattaa aloittaa lukeminen varmaan katsomalla sisällysluettelo läpi, että saa jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kaikkea kurssi sisältää. Kirjaa kannattaa jakaa osiin, niin että lukee esim. tietyn määrän sivuja tai kappaleita päivässä. Tämä auttaa myös pysymään aikataulussa.

Lukemisen aikana saattaa tulla monenlaisia tunteita: epätoivoa, tuskaa, stressiä tai jopa oppimisen iloa(!), kuten ainakin itselläni mutta ne kaikki menevät lopulta ohi. Pitää vaan nähdä syy siihen miksi lukee juuri tätä ja mitä on edessä. Onhan se sitten hienoa mennä yo-kokeeseen, kun tietää että on ainakin yrittänyt!

Biologian lukemisen edistyminen

Aloitin viime viikon lopulla lukemaan biologiaa ja nyt olen puolessa välissä ensimmäisessä kirjassa. Biologian lukeminen on ollut mielestäni helpompaa ja mielekkäämpää kuin terveystiedon lukeminen, mikä oli yllätys itselleni. Saattaa kyllä johtua siitä, että biologiassa kirja on jaettu selviin kappaleisiin ja teksti on isompaa kuin terveystiedon kirjassa.

Olen menetellyt tämän kirjan kanssa samalla tavalla kuin terveystiedon ensimmäisen kirjan kanssa, eli lukenut ensin jonkinlaisen alueen, noin pari kappaletta ja sen jälkeen kirjoittanut muistiinpanot koneella. Tämä tapa on mielestäni toiminut todella hyvin ja ainakin terveystietoa, josta sain ensimmäisen kirjan muistiinpanot tehtyä, on ollut helppo kerrata niiden avulla.

Weheartit

Lukeminen edistyy töiden lomassa hieman hitaammin, minkä huomaa viikonloppuisin lukiessa. Töiden jälkeen jaksaa lukea yleensä vain pari kappaletta ja kirjoittaa osasta muistiinpanot. Viikonloppuisin taas jaksaa keskittyäkin paljon paremmin ja opiskeltuakin tulee enemmän. Itselläni on tänä kesänä 7 viikkoa töitä ja 3 viikkoa heinäkuun lopusta ja elokuun alusta vapaata. Nyt myöhemmin ajatellen en enää ottaisi töitä ollenkaan kirjoituksia edeltävälle kesälle tai en ainakaan näin pitkäksi aikaa. Suosittelenkin ensi vuoden abeille, että unohdatte työt kesän ajaksi ja keskitytte kesäloman viettoon ja sitten loppukesästä kirjoituksiin lukemiseen.

Töiden ja kirjoituksiin lukemisen lomassa on todella hankalaa löytää aikaa ”kesäloman viettoon” eli rentoutumiseen ja vain olemiseen. Olisi myös ihan positiivista jos saisi kerättyä kesäloman aikana hieman voimia keväänkin yo-kirjoituksiin.

Onko muita abeja, jotka kamppailevat töiden ja kirjoituksiin lukemisen kanssa?

Pitkä matikka vs. lyhyt matikka

Yksi tärkeimpiä – tai ei ehkä kaikille – mutta kuitenkin ensimmäisiä päätöksiä lukiota aloittaessa on valinta pitkän ja lyhyen matematiikan väliltä. Päätös ei kuitenkaan ole välttämättä lopullinen, sillä pitkästä voi siirtyä vielä parinkin kurssin jälkeen lyhyelle ja lyhyeltä pitkälle (mikä on kyllä hankalampaa). Jos siis lukion alussa on tunne, että haluaa kokeilla pitkää matikkaa tai aikoo panostaa sen opiskelemiseen niin kannattaa katsoa ainakin parin jakson ajan miten se sujuu. Yleensä pitkään matikkaan menijöiltä odotetaan, että päättötodistuksen matikan numero olisi 8-10 luokkaa, mutta olen ainakin itse sitä mieltä että periaatteessa pitkään matikkaan voi mennä huonommallakin numerolla, jos on vain valmis tekemään töitä.

Weheartit

Itselläni matikan numero taisi olla päättötodistuksessa 9 tai 10 luokkaa, ja melko samanlaisena se on jatkunut lukiossa. Lukion matikan kursseissa on jonkin verran eroja: osa on vaikeita ja osa helpompia. Yleensä monet kysyvätkin mikä on lukion matikan vaikein tai helpoin kurssi, mutta olen huomannut että se vaihtelee todella paljon. Ehkä voisi kuitenkin sanoa, että ainakin pari ensimmäistä kurssia ovat melko helppoja. Kurssit kuitenkin vaikenevat hiljalleen koko ajan, vaikka välillä vastaan saattaa tulla helppojakin kursseja. Loppupään kursseista en vielä osaa sanoa, kun itse en ole niitä vielä käynyt.

Matikka ei ole kuitenkaan se tärkein

Monet pitävät itsestään selvänä, että jos päättötodistuksen matikan numero on huippuluokkaa, että opiskelijan pitäisi automaattisesti jatkaa matikan opiskelua myös lukiossa, vieläpä pitkän matikan parissa. Näin ei pitäisi kuitenkaan olettaa, sillä lukiossa on suurempi valinnanmahdollisuus, eikä kaikkien tarvi perehtyä matematiikkaan. Hyvä valinta on siis myös jättää pitkä matikka lukematta ja keskittyä enemmän kieliin tai taideaineisiin. Tämä riippuu täysin ihmisestä itsestä. Ei siis kannata opiskella lukion kursseja sen mukaan mitä joku muu olettaa sinun opiskelevan, sillä kaikki valinnat vaikuttavat tulevissa opiskelusuunnitelmissasi, vaikka valinnat eivät olekaan lopullisia.

Weheartit

Pitkä matikka & muut aineet

Pitkästä matikasta puhutaan aina paljon, etenkin sen aiheuttamasta suuresta työmäärästä. Tästä herääkin yleensä kysymys, kuinka paljon aikaa tämän opiskelu vie ja ehtiikö muihin aineisiin perehtyä ollenkaan. Matematiikan ja muiden aineiden opiskelemisen yhteensovittaminen ei ole mielestäni erityisen vaikeaa. Matematiikan läksyjen määrä on mielestäni yleensä melko sopiva ja ongelmia tulee vasta kun jaksossa on samaan aikaan fysiikkaa ja matematiikkaa. Toisinaan myös kemia tuo oman lisänsä työnmäärään. Jos jaksossa on näitä kahta, kotitehtävien tekoon kuluu melko kauan aikaa, sillä laskut ovat yleensä sen verran työläitä kummassakin aineessa.

Tässä siis jonkinlaista pohdintaa lukion matematiikan opiskelua koskien. Jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan niin voit laittaa kysymyksiä tulemaan, vastaan niihin ilomielin. :)

Lukio-opiskelua

Olen monesti herännyt ajatukseen, että suurin osa ajastani kuluu koulun parissa. Istuttuani ensin 8 oppitunnin verran koulun penkillä saan kotia tullessani huomata, että läksyjen tekoon menee vielä osa ”vapaa-ajastani”. Lukiossa läksyjen teon lisäksi opettajilta saadut esseet ja muut tehtävät tuovat mukanaan oman taakkansa. Ja entäs sitten koeviikot?

Monet lukioon menevät haluavat yleensä tietää kuinka paljon opiskelu lukiossa eroaa yläasteella opiskelemisesta. Itse luin jo yläasteella melko ahkerasti kokeisiin ja lukiossa olen jatkanut melko samaa rataa. Lukiossa koealueet ovat isompia kuin yläasteella, joskus jopa lähelle kahtasataa sivua. Tiedot pitäisikin jotenkin omaksua, joko koetta edeltävinä päivinä tai jos on jaksanut olla ahkera niin koko jakson aikana. Itse olen aina tehnyt kyllä läksyt, mutta en ole koskaan lukenut kappaleita varsinaisesti kotona ns. lukuaineista. Aineet, joista ei yleensä tule läksyä, jäävät yleensä koulussa tehtyjen muistiinpanojen ja ennen koetta lukemisen varaan.

weheartit

Aloitan yleensä koeviikkoihin valmistautumisen viikon tai kaksi ennen varsinaisen koeviikon alkua. Tällöin yritän jakaa jokaisen aineen pieniin alueisiin, jotka yritän saada käytyä läpi kokonaan tai ainakin osittain. Tämä olisi hyvä tapa, jos se vain onnistuisi joka kerta… Suunnitelmista huolimatta lukeminen pakkaa vähän jäädä ja suurimman osan asioista opettelen ja luen vasta koetta edeltävänä päivänä. Tämä ei ole todellakaan parhain tapa, vaikka onkin toiminut ihan hyvin minulla. Jakson aikana on kuitenkin kannattanut tehdä muistiinpanot ja kuunnella tunneilla.

Pelkästään edellisenä päivänä lukeminen ei kuitenkaan sovellu mielestäni matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, eikä ehkä englantiinkaan, sillä mielestäni nämä aineet vaativat hieman enemmän perehtymistä. Tai ainakin ahkeraa läksyjen tekemistä.

Tämän tekstin perusteella voi helposti saada sellaisen kuvan, että oppisin ja muistaisin asiat helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan siihen vaaditaan paljon lukemista ja kertaamista. Koeviikkoina suurin osa ajasta kuluukin valitettavasti lukiessa seuraavan päivän kokeisiin ja stressatessa seuraavia. Kuitenkin hieman yli viikon ahkeran ja intensiivisen opiskelun jälkeen koeviikko aina loppuu ja alkaa uusi jakso, jonka alku on aina melko rento.

weheartit

Lukiossa opiskeleminen ei varmaan olisi niin rankkaa jos jaksaisi aina tehdä läksyt huolellisesti ja lukea kappaleet kotona. Läksyjen tekeminen vielä onnistuu, mutta en ole ikinä tavannut ketään, joka lukisi kappaleet kotona koulun jälkeen. Ehkä sinä olisit ensimmäinen?

Muistiinpanojen ja tiivistelmien tekoa

 Ajattelin kirjoittaa postauksen siitä, miten itse käsittelen lukemaani tietoa ja miten teen muistiinpanoja ja tiivistelmiä. Lukiessani terveystietoa törmää melko usein hyvin erilaisiin tietoihin, kuten lukuihin tai listatietoihin. Itse käytänkin monipuolisesti muistiinpanoja tehdessäni mm. listoja, taulukoita sekä seurauskarttoja.

Listat:

Listojen tekeminen on mielestäni hyödyllistä ainakin terveystiedossa, kun etsitään esim. ravintoaineiden tehtäviä tai liikunnan hyötyjä. Listaan on helppo kerätä asiat lyhyesti selitettyinä, jopa vain parilla sanalla. Vain paria sanaa käytettäessä kannattaa kuitenkin huomata, että tietää tai selvittää mitä ne tarkoittavat. Lista on jälkeenpäin myös helppo kerrata ja sen lukee nopeasti läpi. Kun listan yhteen kohtaan kirjoittaa asian vain parilla sanalla, voi jälkeenpäin lukiessaan mielessään käydä läpi miten selittäisi kohdan tarkemmin.

Esimerkki tekemästäni listasta proteiinien tehtävistä terveystietoa lukiessani:

Erilaisten seurauskarttojen tekeminen:

Tämä tapa on yksi suosikeistani, sillä näitä on mielestäni helppo ja nopea lukea, sekä se eroaa niin paljon tavallisesta tekstistä. Itselleni on myös helppoa jälkeenpäin ajatella, minkä muotoinen kuvio oli ja päätellä/muistella sen perusteella kaikki kohdat siihen. Kartassa on pääasiassa vain yksittäisiä sanoja, jotka liittyvät toisiinsa. Tässä olen eritellyt hiilihydraattien jakoa ja laittanut hieman lisätietoa pääkohtien alapuolelle.

Käsitekartat:

Käsitekartat ovat yksi helppo tapa tiivistää laaja kokonaisuus yhdeksi tiiviiksi paketiksi. Ne ovat myös hyvä tapa selvittää kuinka paljon muistaa asioista tietystä kokonaisuudesta ja mitä pitäisi vielä opetella. Käsitekartan voisi tehdä vaikkapa aina luettuaan ja opeteltuaan yhden kokonaisuuden tai koko kirjan, jos niin haluaa. Ne asiat, joita ei muista tai osaa käsitekarttaa tehdessä, olisi syytä vielä kerrata.

Taulukot:

Taulukkoja kannattaa tehdä tarvittaessa, esimerkiksi vertailtaessa kahta tai useampaa asiaa toisiinsa. Useimmissa oppikirjoissa on tehty melko hyviä ja tiiviitä taulukoita, joista asiat saa kerrattua hyvin. Tosin näissä taulukoissa on joskus liikaakin tietoa, eikä kaikki ole niin välttämätöntä tietää. Tällöin voi olla hyvä tehdä oma taulukko asiasta, jos haluaa selventää asian opettelua. Omasta mielestäni terveystiedon kirjasarjassa Dynamossa on ollut hyviä taulukoita esim. vitamiineista ja ravintoaineista.

Vinkkejä muistiinpanojen tekemiseen:

Hyviä tapoja lisätä mielenkiintoa sekä muistiinpanojen tekemiseen on

Weheartit

• käyttää ranskalaisia viivoja (tai muita erilaisia merkkejä)

• käyttää numerointia esimerkiksi listoissa

• käyttää erilaisia värejä ja muita tehostuksia. Hyvä keino on värittää yksittäisiä, tärkeimpiä sanoja muistiinpanoista

• tee muistiinpanot käsin tai koneella oman mieltymyksen mukaisesti

• kirjoittaa asiat omin sanoin, omasta muistista

• älä kirjoita muistiinpanoihin liikaa tekstiä ! Tämä on virhe, jonka itse teen todella usein ja    muistiinpanoja luettaessa tuntuu, että lukee melkeinpä oppikirjaa. Tarkoitus on tiivistää ajatus pariin sanaan ei kopioida kaikkea.

Tärkeintä on, että hyödyt muistiinpanojen tekemisestä! Selvitä siis itsellesi paras tapa tehdä niitä!

Aikataulujen suunnittelua

Kesän aikana on erinomainen mahdollisuus saada luettua jo syksyn yo-kirjoituksiin ja itse olen jo hieman aloittanut lukemista. Koko kesä tuntuukin menevän kirjoituksia miettiessä ja niihin valmistautuessa. Syksyllä 2012 olisi tarkoitus kirjoittaa terveystieto ja biologia. Lukemisen aloitin tämän viikon maanantaina terveystiedolla. Tarkoituksena olisi saada luettua terveystiedon 1 kurssi tämän viikon aikana, mutta töissä käymisen lomassa lukemiseen ei meinaa löytyä voimia.

weheartit.com

Tein jonkinlaisen alustavan suunnitelman, jonka mukaan minulla olisi 8 viikkoa aikaa ennen kesäloman loppumista. Varsinaisia kirjoja olisi luettavana terveystiedosta kolme ja biologiasta viisi. Lisäksi vielä terveystiedon ja biologian abikirjat, sekä parin muun kirjasarjan kirjoja, jotka ajattelin selailla. Voisin siis lukea yhden kirjan viikossa..

Olen itse huomannut, että kirjasarjoissa voi olla paljonkin eroja siinä, mitä asioita niissä käsitellään ja mitä ei. Tämä on mielestäni todella huono asia, sillä kaikissa kirjoissa pitäisi käsitellä melko samat asiat ja paras vaihtoehto tietysti olisi jos olisi vain yksi kirjasarja kutakin ainetta kohti. Tämä on myös syy siihen, että aion tutustua parin eri kirjasarjan kirjoihin, jolloin voi syventää tietojaan asioista, joita ei joissain kirjoissa käsitellä.

Lukusuunnitelman kirjat:

Terveystieto:

Lukion Dynamo 1

Uusi lukion Dynamo 2

Uusi lukion Dynamo 3

Otava: Abi terveystieto
( Virtaa-sarjan Uuden sukupolven terveystieto, vanha painos) Luen selaillen

Biologia:
Koulun biologia lukio 1-2
Lukion biologia 3 Ympäristöekologia
Lukion biologia 4 Ihmisen biologia
Lukion biologia 5 Bioteknologia
Otava: Abi biologia
Lisäksi selaillen ja tietoja syventäen: Biologia: Ihminen, Biologia: Elämä

Tarkoituksena on lukea yksi kirja yhdessä viikossa (tällä viikolla terveystieto 1). Tämä on mielestäni hyvä tapa, jos on vain tarpeeksi aikaa. Pyrin lukemaan päivittäin parikymmentä sivua, hieman vaihdellen ja kirjoitan lukemisen jälkeen tietokoneelle muistiinpanot/tiivistelmän lukemastani. Näin kaikki tärkeät asiat saa tiivistettyä kätevästi.

Seuraavassa postauksessa hieman ehdotuksia muistiinpanojen tekemiseen koneella tai käsin kirjoitettuna.

Blogin aloittelua..

Olen lukion kolmannelle menevä, tuleva abi, joka odottaa kauhulla yo-kirjoituksia, mutta yrittää jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan täällä blogissa. Tarkoituksena olisi myös kertoa omasta lukemisestani ja löytää myös muita samassa tilanteessa olevia. Kirjoitankin melko paljon lukiossa opiskelemisesta ja yo-kirjoituksista. Tarkoituksena olisi selvitä pitkän matematiikan, äidinkielen, englannin, kemian, fysiikan, terveystiedon ja biologian kirjoituksista ja pyrkiä lukion jälkeen lääketieteelliseen.

Sisälläni asuu ehkä pieni perfektionisti, joka pyrkii raatamaan koeviikot täysillä, eikä tyydy vähään. Samaan yritän pyrkiä myös yo-kirjoitusten kanssa, vaikka työmäärä hieman hirvittääkin. Kirjoittelenkin blogiini lukusuunnitelmiani ja hieman muutenkin opiskelustani ja opiskelutavoistani. Toivon, että blogistani on apua muille lukiolaisille ja toivon, että muutkin innostuvat jakamaan omia vinkkejään (niitä tarvitaan), jotta tästä urakasta selvitään. :)