Terveystietoon perehtyminen

Yleensä kirjoituksiin lukiessa painotetaan, että tietoa kannattaa hankkia muualtakin kuin vain kurssien oppikirjoista. Hyviä paikkoja tiedon etsimiseen ovat esim. kirjastosta lainatut kirjat tai netissä olevat luotettavat sivustot. Itselläni oli jonkin verran aikaa perehtyä eri terveys-sivustoihin ja ajattelin kirjoittaa postauksen, jossa käsitellään ainakin paria omasta mielestäni hyvää sivustoa, joista voisi olla hyötyä kirjoituksiin lukiessa. Monilla sivustoilla käsitellään useita terveyteen liittyviä asioita, mutta valitsin kaikilta aina pari aihepiiriä ja kirjoitin sulkuihin, jos aiheeseen liittyen on ollut joskus YO-kysymys.

Weheartit

Joitakin hyviä sivustoja tukemaan terveystiedon lukemista:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=101&p_teos=tta

Sivusto jakautuu seuraaviin osiin

1. Ravitsemus ja liikunta
2. Rokotukset
3. Kansanterveys
4. Pitkäaikaissairaudet
5. Uni ja vireystila
6. Suunterveys
7. Muita aiheita

joista jokainen jakautuu vielä pienempiin osioihin.

Matkailijan terveysopas

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=107&p_teos=mat

Hyvää tietoa ulkomaille tarvittavista rokotuksista ja muista huomioitavista asioista

(Lomamatkailu terveysnäkökulmasta, yo-kysymys YO syksy 2008)

Punaisen ristin kattavat ohjeet ensiaputilanteissa

http://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet

(Kuvaile paleltuma- ja palovammoja sekä niiden ensiapua, YO kevät 2008)

(Kevään 2011 YO-kokeen jokeritehtävässä hukkumistapauksien estäminen ja veteen vajonneen ensiapu)

Tarkkaa tietoa laktoosi-intoleranssista sekä hypolaktasiasta, sivustolla linkki tiedostoon

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/maito_ja_ravitsemus/laktoosi_ja_laktoosi-intoleranssi.php

(Vertaile maitoallergiaa ja laktoosi-intoleranssia, YO syksy 2011)

Tietoa sydän- ja verisuonisairauksista, sekä niiden ehkäisystä

http://www.sydanliitto.fi/oikopolut

(Selvitä sepelvaltimojen ateroskleroosin synty ja seuraukset, YO kevät 2008)

Tietoa diabeteksesta, sen oireista ja hoidosta

http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/yleista_diabeteksesta

(Kuvaile tyypin 2 diabetesta, sen riskitekijöitä ja niiden syitä, YO kevät 2007)

(Mitä insuliiniresistenssi tarkoittaa, ja mitkä tekijät vaikuttavat sen syntyyn, YO kevät 2011)

Syöpäjärjestön sivusto, jolla tietoa eri syövistä, niiden oireista sekä hoidosta

http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/

(Kuvaile rintasyövän yleisyyttä ja riskitekijöitä sekä rintasyövän ehkäisyn ja varhaisen toteamisen mahdollisuuksia, jokeritehtävä YO kevät 2009)

Tietoa vegaaniruokavalioista

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Ravitsemus/Kasvisruoka/Vegaaniruokavalio

 (Kevään 2012 YO-kokeessa kysyttiin ravintoaineiden saannin turvaamisesta vegaaniksi ryhtyessä)

Tietoa potilaan oikeuksista

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet/terveydenhuolto

Kunnan järjestämät palvelut, erityisesti sosiaalipalvelut

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut

(Kuvaile työterveyshuollon tehtäviä ja palvelujen järjestämisen tapoja, YO kevät 2009)

Tupakoinnin haitat

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/tupakointi/tupakoinnin_terveyshaitat

(Alkoholi, tupakka ja raskaus, jokeritehtävä YO koe syksy 2009)

Alkoholin haitat

http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Alkoholi

(Alkoholi, tupakka ja raskaus, jokeritehtävä YO koe syksy 2009)

Terveystiedon lukemista

Aloitin lukemaan terveystiedon toista kirjaa nyt tiistaina ja tarkoitus on saada luettua se tämän viikon aikana, sekä samalla kerrata biologian ensimmäinen kirja loppuviikosta. Jotenkin tuntuu, että terveystiedon toinen kirja on huomattavasti helpompi ja nopeampi lukuisempaa kuin ensimmäinen. Sivujakin on kiitettävät 60 sivua vähemmän.

Sain eilen oikein innostuksen lukea kirjoituksiin ja kulutin sitten päivääni lukemalla terveystiedon ensimmäisen kirjan kokonaan läpi, lähinnä kertailumielessä. Lukiessa huomasi selvästi, että joistakin asioista oli jäänyt enemmän mieleen ja muisti yllättävän hyvin, mutta toisista taas ei niinkään. Pitääpä jossain välissä käydä kirja läpi siten, että merkitsee siihen itselle vaikeat kohdat.

Weheartit

Ajattelin tehdä myös tästä terveystiedon kirjasta muistiinpanot koneella, mutta en välttämättä ihan yhtä kattavia kuin edellisestä. Muutenkin huomasin, että kirjoissa käsitellään asioita hieman päällekkäin. Käyttämäni terveystiedon 1 kurssin kirja on vanha painos (Lukion dynamo 1) ja toisen kurssin kirja on uusi painos (Uusi lukion dynamo 2), mistä johtuen jotkut 1 kurssin asiat on siirretty 2 kurssin uuteen painokseen. Pääasiassa tuossa ensimmäisessä kirjassa oli melko kattavasti selitetty kaikki pääasiat ja nyt toisessa kirjassa syvennetään tietoja. Muistiinpanot voisikin tehdä vain täydentämällä ensimmäisen kurssin muistiinpanoja.

Terveystietoa lukiessa tulee välttämättä vastaan koko ajan erilaisten vitamiinien, kivennäisaineiden, ym. terveysvaikutuksia tai muuta pientä tietoa ja mieleen tuleekin useasti kysymys, että kuinka tarkasti näitäkin pitäisi lukea. Tuskin kukaan alkaa opettelemaan kaikkien vitamiinien tehtäviä. Katsoinkin kyllä, että kertauskirjassakin oli taulukot esim. vitamiineista ja niihin liittyvistä ”nippelitiedoista”. Vanhoja yo-kokeita selatessani huomasin, että yhtenä vuonna oli ollut yksi kokonainen kysymys D-vitamiinista.. Eli aika tarkasti saisi ainakin noista yleisimmistä tietää..

Yo-kirjoitukset lähestyvät - ei lukuintoa?

Aloin äsken miettiä sitä miten itse sain aloitettua kirjoituksiin lukemisen. Ajattelin kirjoittaa postauksen tästä aiheesta, sillä aihe on melko tärkeä ja oleellinen. Itselläni ei ollut vaikeuksia aloittaa kirjoituksiin lukemista, sillä biologian ja terveystiedon kurssien 8 kirjassa oli tarpeeksi syitä. Jos en aloittaisi lukemista, aika loppuisi kesken.

Toisinaan mieleeni hiipii kuitenkin ajatus siitä, miksi minulla on biologian kirja kädessä. On suorastaan kauheaa tajuta, että kirjoituksiin ei ole enää kuin pari kuukautta. Tämän ajatuksen ilmaantuessa haluaisi vain painua peiton alle, laittaa musiikit soimaan eikä ikinä nousta ylös. Tehdä mitä tahansa muuta kuin ajatella tuota lähestyvää tilannetta.

Weheartit

Tässä siis vinkkejä sinulle, joka et ole vielä aloittanut lukemista/yrität painaa kirjoitukset pois mielestä/et aio edes koskea koulukirjoihin tai sinulla on ongelmia lukemisen kanssa.

Ensinnäkin kaikki syksyllä kirjoittavat ovat jo (toivottavasti) ilmoittautuneet kirjoituksiin, joten tiedät varmasti mitä sinulla on edessä. Nyt pitäisi vain saada aivot vielä tajuamaan tämä tosiasia ja hyväksyä se, että jossain välissä on luettava. Parempi kuitenkin aloittaa aikaisin kuin liian myöhään, varsinkin ettei kesän jälkeen tarvi herätä siihen ajatukseen, että eipä tullut luettua yhtään kesällä.

Tämän jälkeen tarkista paljonko sinulla on luettavaa, siis kurssien kirjojen määrä ja mahdollisesti eri aineiden Abi-kirjat, esim. otavalta. Omasta mielestäni Abi-kirjat tiivistävät hyvin kaikkien kurssien asiat ja itse olen ainakin hankkinut biologiasta ja terveystiedosta kyseiset kirjat. Sen jälkeen laske paljonko sinulla on aikaa lukea, vaikka viikkoina ja jaa koko luku-urakka tälle ajalle esim. yksi kirja/kurssi viikossa. Muista kuitenkin huomioida mahdolliset työt, harrastukset ja vapaa-aika. Jokaiselle viikolle pitää jättää vapaapäivä/päiviä riippuen lukumäärästä. Itse pidän joka viikko noin yhden vapaapäivän.

Weheartit

Seuraavaksi tulee yksi vaikeista vaiheista eli siihen kirjaan tarttuminen! Päätä mitä ainetta (jos kirjoitat useita) aiot lukea ensimmäiseksi ja ota kirja käteen. Kannattaa aloittaa lukeminen varmaan katsomalla sisällysluettelo läpi, että saa jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kaikkea kurssi sisältää. Kirjaa kannattaa jakaa osiin, niin että lukee esim. tietyn määrän sivuja tai kappaleita päivässä. Tämä auttaa myös pysymään aikataulussa.

Lukemisen aikana saattaa tulla monenlaisia tunteita: epätoivoa, tuskaa, stressiä tai jopa oppimisen iloa(!), kuten ainakin itselläni mutta ne kaikki menevät lopulta ohi. Pitää vaan nähdä syy siihen miksi lukee juuri tätä ja mitä on edessä. Onhan se sitten hienoa mennä yo-kokeeseen, kun tietää että on ainakin yrittänyt!

Biologian lukemisen edistyminen

Aloitin viime viikon lopulla lukemaan biologiaa ja nyt olen puolessa välissä ensimmäisessä kirjassa. Biologian lukeminen on ollut mielestäni helpompaa ja mielekkäämpää kuin terveystiedon lukeminen, mikä oli yllätys itselleni. Saattaa kyllä johtua siitä, että biologiassa kirja on jaettu selviin kappaleisiin ja teksti on isompaa kuin terveystiedon kirjassa.

Olen menetellyt tämän kirjan kanssa samalla tavalla kuin terveystiedon ensimmäisen kirjan kanssa, eli lukenut ensin jonkinlaisen alueen, noin pari kappaletta ja sen jälkeen kirjoittanut muistiinpanot koneella. Tämä tapa on mielestäni toiminut todella hyvin ja ainakin terveystietoa, josta sain ensimmäisen kirjan muistiinpanot tehtyä, on ollut helppo kerrata niiden avulla.

Weheartit

Lukeminen edistyy töiden lomassa hieman hitaammin, minkä huomaa viikonloppuisin lukiessa. Töiden jälkeen jaksaa lukea yleensä vain pari kappaletta ja kirjoittaa osasta muistiinpanot. Viikonloppuisin taas jaksaa keskittyäkin paljon paremmin ja opiskeltuakin tulee enemmän. Itselläni on tänä kesänä 7 viikkoa töitä ja 3 viikkoa heinäkuun lopusta ja elokuun alusta vapaata. Nyt myöhemmin ajatellen en enää ottaisi töitä ollenkaan kirjoituksia edeltävälle kesälle tai en ainakaan näin pitkäksi aikaa. Suosittelenkin ensi vuoden abeille, että unohdatte työt kesän ajaksi ja keskitytte kesäloman viettoon ja sitten loppukesästä kirjoituksiin lukemiseen.

Töiden ja kirjoituksiin lukemisen lomassa on todella hankalaa löytää aikaa ”kesäloman viettoon” eli rentoutumiseen ja vain olemiseen. Olisi myös ihan positiivista jos saisi kerättyä kesäloman aikana hieman voimia keväänkin yo-kirjoituksiin.

Onko muita abeja, jotka kamppailevat töiden ja kirjoituksiin lukemisen kanssa?

Pitkä matikka vs. lyhyt matikka

Yksi tärkeimpiä – tai ei ehkä kaikille – mutta kuitenkin ensimmäisiä päätöksiä lukiota aloittaessa on valinta pitkän ja lyhyen matematiikan väliltä. Päätös ei kuitenkaan ole välttämättä lopullinen, sillä pitkästä voi siirtyä vielä parinkin kurssin jälkeen lyhyelle ja lyhyeltä pitkälle (mikä on kyllä hankalampaa). Jos siis lukion alussa on tunne, että haluaa kokeilla pitkää matikkaa tai aikoo panostaa sen opiskelemiseen niin kannattaa katsoa ainakin parin jakson ajan miten se sujuu. Yleensä pitkään matikkaan menijöiltä odotetaan, että päättötodistuksen matikan numero olisi 8-10 luokkaa, mutta olen ainakin itse sitä mieltä että periaatteessa pitkään matikkaan voi mennä huonommallakin numerolla, jos on vain valmis tekemään töitä.

Weheartit

Itselläni matikan numero taisi olla päättötodistuksessa 9 tai 10 luokkaa, ja melko samanlaisena se on jatkunut lukiossa. Lukion matikan kursseissa on jonkin verran eroja: osa on vaikeita ja osa helpompia. Yleensä monet kysyvätkin mikä on lukion matikan vaikein tai helpoin kurssi, mutta olen huomannut että se vaihtelee todella paljon. Ehkä voisi kuitenkin sanoa, että ainakin pari ensimmäistä kurssia ovat melko helppoja. Kurssit kuitenkin vaikenevat hiljalleen koko ajan, vaikka välillä vastaan saattaa tulla helppojakin kursseja. Loppupään kursseista en vielä osaa sanoa, kun itse en ole niitä vielä käynyt.

Matikka ei ole kuitenkaan se tärkein

Monet pitävät itsestään selvänä, että jos päättötodistuksen matikan numero on huippuluokkaa, että opiskelijan pitäisi automaattisesti jatkaa matikan opiskelua myös lukiossa, vieläpä pitkän matikan parissa. Näin ei pitäisi kuitenkaan olettaa, sillä lukiossa on suurempi valinnanmahdollisuus, eikä kaikkien tarvi perehtyä matematiikkaan. Hyvä valinta on siis myös jättää pitkä matikka lukematta ja keskittyä enemmän kieliin tai taideaineisiin. Tämä riippuu täysin ihmisestä itsestä. Ei siis kannata opiskella lukion kursseja sen mukaan mitä joku muu olettaa sinun opiskelevan, sillä kaikki valinnat vaikuttavat tulevissa opiskelusuunnitelmissasi, vaikka valinnat eivät olekaan lopullisia.

Weheartit

Pitkä matikka & muut aineet

Pitkästä matikasta puhutaan aina paljon, etenkin sen aiheuttamasta suuresta työmäärästä. Tästä herääkin yleensä kysymys, kuinka paljon aikaa tämän opiskelu vie ja ehtiikö muihin aineisiin perehtyä ollenkaan. Matematiikan ja muiden aineiden opiskelemisen yhteensovittaminen ei ole mielestäni erityisen vaikeaa. Matematiikan läksyjen määrä on mielestäni yleensä melko sopiva ja ongelmia tulee vasta kun jaksossa on samaan aikaan fysiikkaa ja matematiikkaa. Toisinaan myös kemia tuo oman lisänsä työnmäärään. Jos jaksossa on näitä kahta, kotitehtävien tekoon kuluu melko kauan aikaa, sillä laskut ovat yleensä sen verran työläitä kummassakin aineessa.

Tässä siis jonkinlaista pohdintaa lukion matematiikan opiskelua koskien. Jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan niin voit laittaa kysymyksiä tulemaan, vastaan niihin ilomielin. :)