Lukio-opiskelua

Olen monesti herännyt ajatukseen, että suurin osa ajastani kuluu koulun parissa. Istuttuani ensin 8 oppitunnin verran koulun penkillä saan kotia tullessani huomata, että läksyjen tekoon menee vielä osa ”vapaa-ajastani”. Lukiossa läksyjen teon lisäksi opettajilta saadut esseet ja muut tehtävät tuovat mukanaan oman taakkansa. Ja entäs sitten koeviikot?

Monet lukioon menevät haluavat yleensä tietää kuinka paljon opiskelu lukiossa eroaa yläasteella opiskelemisesta. Itse luin jo yläasteella melko ahkerasti kokeisiin ja lukiossa olen jatkanut melko samaa rataa. Lukiossa koealueet ovat isompia kuin yläasteella, joskus jopa lähelle kahtasataa sivua. Tiedot pitäisikin jotenkin omaksua, joko koetta edeltävinä päivinä tai jos on jaksanut olla ahkera niin koko jakson aikana. Itse olen aina tehnyt kyllä läksyt, mutta en ole koskaan lukenut kappaleita varsinaisesti kotona ns. lukuaineista. Aineet, joista ei yleensä tule läksyä, jäävät yleensä koulussa tehtyjen muistiinpanojen ja ennen koetta lukemisen varaan.

weheartit

Aloitan yleensä koeviikkoihin valmistautumisen viikon tai kaksi ennen varsinaisen koeviikon alkua. Tällöin yritän jakaa jokaisen aineen pieniin alueisiin, jotka yritän saada käytyä läpi kokonaan tai ainakin osittain. Tämä olisi hyvä tapa, jos se vain onnistuisi joka kerta… Suunnitelmista huolimatta lukeminen pakkaa vähän jäädä ja suurimman osan asioista opettelen ja luen vasta koetta edeltävänä päivänä. Tämä ei ole todellakaan parhain tapa, vaikka onkin toiminut ihan hyvin minulla. Jakson aikana on kuitenkin kannattanut tehdä muistiinpanot ja kuunnella tunneilla.

Pelkästään edellisenä päivänä lukeminen ei kuitenkaan sovellu mielestäni matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, eikä ehkä englantiinkaan, sillä mielestäni nämä aineet vaativat hieman enemmän perehtymistä. Tai ainakin ahkeraa läksyjen tekemistä.

Tämän tekstin perusteella voi helposti saada sellaisen kuvan, että oppisin ja muistaisin asiat helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan siihen vaaditaan paljon lukemista ja kertaamista. Koeviikkoina suurin osa ajasta kuluukin valitettavasti lukiessa seuraavan päivän kokeisiin ja stressatessa seuraavia. Kuitenkin hieman yli viikon ahkeran ja intensiivisen opiskelun jälkeen koeviikko aina loppuu ja alkaa uusi jakso, jonka alku on aina melko rento.

weheartit

Lukiossa opiskeleminen ei varmaan olisi niin rankkaa jos jaksaisi aina tehdä läksyt huolellisesti ja lukea kappaleet kotona. Läksyjen tekeminen vielä onnistuu, mutta en ole ikinä tavannut ketään, joka lukisi kappaleet kotona koulun jälkeen. Ehkä sinä olisit ensimmäinen?

Muistiinpanojen ja tiivistelmien tekoa

 Ajattelin kirjoittaa postauksen siitä, miten itse käsittelen lukemaani tietoa ja miten teen muistiinpanoja ja tiivistelmiä. Lukiessani terveystietoa törmää melko usein hyvin erilaisiin tietoihin, kuten lukuihin tai listatietoihin. Itse käytänkin monipuolisesti muistiinpanoja tehdessäni mm. listoja, taulukoita sekä seurauskarttoja.

Listat:

Listojen tekeminen on mielestäni hyödyllistä ainakin terveystiedossa, kun etsitään esim. ravintoaineiden tehtäviä tai liikunnan hyötyjä. Listaan on helppo kerätä asiat lyhyesti selitettyinä, jopa vain parilla sanalla. Vain paria sanaa käytettäessä kannattaa kuitenkin huomata, että tietää tai selvittää mitä ne tarkoittavat. Lista on jälkeenpäin myös helppo kerrata ja sen lukee nopeasti läpi. Kun listan yhteen kohtaan kirjoittaa asian vain parilla sanalla, voi jälkeenpäin lukiessaan mielessään käydä läpi miten selittäisi kohdan tarkemmin.

Esimerkki tekemästäni listasta proteiinien tehtävistä terveystietoa lukiessani:

Erilaisten seurauskarttojen tekeminen:

Tämä tapa on yksi suosikeistani, sillä näitä on mielestäni helppo ja nopea lukea, sekä se eroaa niin paljon tavallisesta tekstistä. Itselleni on myös helppoa jälkeenpäin ajatella, minkä muotoinen kuvio oli ja päätellä/muistella sen perusteella kaikki kohdat siihen. Kartassa on pääasiassa vain yksittäisiä sanoja, jotka liittyvät toisiinsa. Tässä olen eritellyt hiilihydraattien jakoa ja laittanut hieman lisätietoa pääkohtien alapuolelle.

Käsitekartat:

Käsitekartat ovat yksi helppo tapa tiivistää laaja kokonaisuus yhdeksi tiiviiksi paketiksi. Ne ovat myös hyvä tapa selvittää kuinka paljon muistaa asioista tietystä kokonaisuudesta ja mitä pitäisi vielä opetella. Käsitekartan voisi tehdä vaikkapa aina luettuaan ja opeteltuaan yhden kokonaisuuden tai koko kirjan, jos niin haluaa. Ne asiat, joita ei muista tai osaa käsitekarttaa tehdessä, olisi syytä vielä kerrata.

Taulukot:

Taulukkoja kannattaa tehdä tarvittaessa, esimerkiksi vertailtaessa kahta tai useampaa asiaa toisiinsa. Useimmissa oppikirjoissa on tehty melko hyviä ja tiiviitä taulukoita, joista asiat saa kerrattua hyvin. Tosin näissä taulukoissa on joskus liikaakin tietoa, eikä kaikki ole niin välttämätöntä tietää. Tällöin voi olla hyvä tehdä oma taulukko asiasta, jos haluaa selventää asian opettelua. Omasta mielestäni terveystiedon kirjasarjassa Dynamossa on ollut hyviä taulukoita esim. vitamiineista ja ravintoaineista.

Vinkkejä muistiinpanojen tekemiseen:

Hyviä tapoja lisätä mielenkiintoa sekä muistiinpanojen tekemiseen on

Weheartit

• käyttää ranskalaisia viivoja (tai muita erilaisia merkkejä)

• käyttää numerointia esimerkiksi listoissa

• käyttää erilaisia värejä ja muita tehostuksia. Hyvä keino on värittää yksittäisiä, tärkeimpiä sanoja muistiinpanoista

• tee muistiinpanot käsin tai koneella oman mieltymyksen mukaisesti

• kirjoittaa asiat omin sanoin, omasta muistista

• älä kirjoita muistiinpanoihin liikaa tekstiä ! Tämä on virhe, jonka itse teen todella usein ja    muistiinpanoja luettaessa tuntuu, että lukee melkeinpä oppikirjaa. Tarkoitus on tiivistää ajatus pariin sanaan ei kopioida kaikkea.

Tärkeintä on, että hyödyt muistiinpanojen tekemisestä! Selvitä siis itsellesi paras tapa tehdä niitä!

Aikataulujen suunnittelua

Kesän aikana on erinomainen mahdollisuus saada luettua jo syksyn yo-kirjoituksiin ja itse olen jo hieman aloittanut lukemista. Koko kesä tuntuukin menevän kirjoituksia miettiessä ja niihin valmistautuessa. Syksyllä 2012 olisi tarkoitus kirjoittaa terveystieto ja biologia. Lukemisen aloitin tämän viikon maanantaina terveystiedolla. Tarkoituksena olisi saada luettua terveystiedon 1 kurssi tämän viikon aikana, mutta töissä käymisen lomassa lukemiseen ei meinaa löytyä voimia.

weheartit.com

Tein jonkinlaisen alustavan suunnitelman, jonka mukaan minulla olisi 8 viikkoa aikaa ennen kesäloman loppumista. Varsinaisia kirjoja olisi luettavana terveystiedosta kolme ja biologiasta viisi. Lisäksi vielä terveystiedon ja biologian abikirjat, sekä parin muun kirjasarjan kirjoja, jotka ajattelin selailla. Voisin siis lukea yhden kirjan viikossa..

Olen itse huomannut, että kirjasarjoissa voi olla paljonkin eroja siinä, mitä asioita niissä käsitellään ja mitä ei. Tämä on mielestäni todella huono asia, sillä kaikissa kirjoissa pitäisi käsitellä melko samat asiat ja paras vaihtoehto tietysti olisi jos olisi vain yksi kirjasarja kutakin ainetta kohti. Tämä on myös syy siihen, että aion tutustua parin eri kirjasarjan kirjoihin, jolloin voi syventää tietojaan asioista, joita ei joissain kirjoissa käsitellä.

Lukusuunnitelman kirjat:

Terveystieto:

Lukion Dynamo 1

Uusi lukion Dynamo 2

Uusi lukion Dynamo 3

Otava: Abi terveystieto
( Virtaa-sarjan Uuden sukupolven terveystieto, vanha painos) Luen selaillen

Biologia:
Koulun biologia lukio 1-2
Lukion biologia 3 Ympäristöekologia
Lukion biologia 4 Ihmisen biologia
Lukion biologia 5 Bioteknologia
Otava: Abi biologia
Lisäksi selaillen ja tietoja syventäen: Biologia: Ihminen, Biologia: Elämä

Tarkoituksena on lukea yksi kirja yhdessä viikossa (tällä viikolla terveystieto 1). Tämä on mielestäni hyvä tapa, jos on vain tarpeeksi aikaa. Pyrin lukemaan päivittäin parikymmentä sivua, hieman vaihdellen ja kirjoitan lukemisen jälkeen tietokoneelle muistiinpanot/tiivistelmän lukemastani. Näin kaikki tärkeät asiat saa tiivistettyä kätevästi.

Seuraavassa postauksessa hieman ehdotuksia muistiinpanojen tekemiseen koneella tai käsin kirjoitettuna.

Blogin aloittelua..

Olen lukion kolmannelle menevä, tuleva abi, joka odottaa kauhulla yo-kirjoituksia, mutta yrittää jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan täällä blogissa. Tarkoituksena olisi myös kertoa omasta lukemisestani ja löytää myös muita samassa tilanteessa olevia. Kirjoitankin melko paljon lukiossa opiskelemisesta ja yo-kirjoituksista. Tarkoituksena olisi selvitä pitkän matematiikan, äidinkielen, englannin, kemian, fysiikan, terveystiedon ja biologian kirjoituksista ja pyrkiä lukion jälkeen lääketieteelliseen.

Sisälläni asuu ehkä pieni perfektionisti, joka pyrkii raatamaan koeviikot täysillä, eikä tyydy vähään. Samaan yritän pyrkiä myös yo-kirjoitusten kanssa, vaikka työmäärä hieman hirvittääkin. Kirjoittelenkin blogiini lukusuunnitelmiani ja hieman muutenkin opiskelustani ja opiskelutavoistani. Toivon, että blogistani on apua muille lukiolaisille ja toivon, että muutkin innostuvat jakamaan omia vinkkejään (niitä tarvitaan), jotta tästä urakasta selvitään. :)